Digitalisaatio rakennusalalla – Miten tulevaisuuden kilpailukyky ja tuottavuus varmistetaan?

Digitalisaatio käsitteenä on viimeiset pari vuotta ollut kaikkien huulilla. Toimialasta riippumatta, jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä toimintaympäristö haastaa vanhat toimintatavat ja pakottaa meidät luomaan uusia jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Suomi kuuluu innovaatioiden ja digitalisaation kärkimaihin, eikä ole ihme, että hallituksen yhtenä isoimmista hankkeista on ”Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentaminen.” Eli toisin sanoen se, miten tulevaisuuden liiketoiminnassa hyödynnetään digitaalisuuden luomia mahdollisuuksia. On tärkeää pitää huoli siitä, että myös rakennusala pysyy kehityksen eturintamassa hyödyntämässä digitaalisia palveluita ja omalta osaltaan luomassa entistä kilpailukykyisempää Suomea.

Vaikka digitalisaatiolla ei vielä olekaan täysin vakiintunutta merkitystä, sen voidaan sanoa olevan kehitysprosessi, jossa digitaalisten apuvälineiden käyttöönottaminen muuttaa ja antaa kokonaan uusia mahdollisuuksia yritysten liiketoiminnalle. ETLA-raportissa nro 41 (”Suomalainen teollinen internet – haasteesta mahdollisuudeksi”) digitalisaatiota kuvataan seuraavalla tavalla:
”Digitalisaation suora määritelmä on digitaaliteknologian integrointi jokapäiväiseen elämään digitoimalla kuvaa, ääntä, dokumenttia tai signaalia biteiksi ja tavuiksi kuvaamaan asioita ja tietosisältöä.”

Rakennusala on merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa tuottamassa meidän kaikkien koteja ja elinympäristöä. Rakennusalalla on kuitenkin useita eri osa-alueita, joille digitalisaatiolla on annettavaa tulevaisuuden kilpailukyvyn ja tuottavuuden varmistamiseksi.

Kokonaisuudessaan rakennushankkeet pitävät sisällään satoja ihmisiä ja rakennusala työllistää Suomessa n. 250 000 ihmistä, jotka toimivat monissa erilaisissa rooleissa ja organisaatioissa. Kun toimivia osapuolia on paljon, tiedonsiirron ja saumattoman yhteistyön merkitys korostuu. Mikäli tietoa ei ole tarpeeksi hyvin saatavilla, tai samaa tietoa joudutaan toimittamaan moneen eri kertaan ja moneen eri paikkaan, hukataan aikaa ja rahaa. Digitalisaatio mahdollistaa erinäisiä tiedonjakoa helpottavia prosesseja rakennushankkeisiin liittyvien osapuolten välille.

Esimerkiksi Rakennustieto on omalta osaltaan pyrkinyt edistämään tietovirtojen hallintaa TEHO-hankkeessa. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka dokumentoi rakennusmateriaalien tekniset tiedot, kelpoisuudet ja käyttöturvallisuustiedot. TEHO- hankkeen on laskettu tuottavan Suomessa yli 100 miljoonan euron säästöt yhden vuoden aikana. Pelkästään työajan säästöksi on laskettu noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäsäästöt tulevat alan tuottavuuden, laadun ja luotettavuuden paranemisen kautta. Rakennustieto Oy:n blogista löytyy toimitusjohtaja Pasi Hulkkosen kirjoittama teksti aiheesta.

Digitalisaatio on paljon muutakin, kuin rakennushankkeen osapuolten välisen viestinnän helpottamista.

Esimerkiksi kosteus- ja homeongelmat ratkeavat digitaalisten älyjärjestelmien avulla. Rakennusalalla digitalisaatio näkyy kuitenkin erityisesti suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, kuten tietomallintamisessa ja siihen perustuvassa automaatiossa. Tietomallintamisella tarkoitetaan rakennuksen tai infran suunnittelua kolmiulotteisesti. Suunniteltu malli sisältää koneellisesti luettavaa tietoa, mitä on mahdollista käyttää tarjouslaskennassa, logistiikan suunnittelussa, hankinnoissa ja tuotannon suunnittelussa. Tietomallintamisen hyödyt ovat koko rakentamisen elinkaaren ajalta saatavissa säästöissä, työn laadun paranemisessa sekä virheiden vähenemisessä. Tietomallinnusta kannattaa hyödyntää myös käyttö- ja ylläpitovaiheissa, jotta sen täysi potentiaali voidaan saavuttaa.

Rakennusala on vielä digitalisoitumisen osalta lapsenkengissä, mutta tulevaisuus näyttää toiveikkaalta. Digitaalisista mahdollisuuksista kannattaa ja pitää ottaa kaikki irti. Ihmiset ovat ja tulevat olemaan keskiössä, sillä jos toimiala ja siellä työskentelevät ihmiset eivät ota digitalisaation mahdollisuuksia omakseen, on kehitys mahdotonta. Koko toimialan on sisäistettävä uudenlaiset välineet ja tavat toimia. Tarvitaan kipeästi lisää avoimuutta ja dialogia. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta eri sidosryhmien välillä, jotta uusia markkina-, työllistämis-, investointi-, yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia syntyy ja kehitystä tapahtuu.

Digiloikka vaatii uskallusta, mutta palkitsee varmasti.

Katso myös Rakennustiedon Pasi Hulkkosen tuore haastattelu aiheesta: