Hyvä rakentamistapa ohjaa parempaan laatuun
Keskustelu rakentamisen laadusta painottuu yleensä rakennusvirheisiin.
Asuntotuotannossa rakennusvirheet näkyvät yksittäisille kuluttajille tavallisesti viimeistelyssä. Virheelliset kaadot kylpyhuoneissa, halkeamat seinä- ja kattorakenteissa sekä pintojen kolhut ja naarmut ovat ikäviä, mutta useimmiten korjattavissa kohtuullisin kustannuksin.
Suurempien laatupoikkeamien kohdalla yksittäistä juurisyytä on usein vaikeata nimetä. Aikataulun pettämisen tai kustannusten kasvamisen taustalla voi olla alun perin epärealistinen aikataulu ja puutteet johtamisessa, mutta myös täysin odottamattomat ulkoiset tapahtumat, kuten sota lähialueilla ja akuutti energiakriisi, joka valuu materiaalihintoihin.
Hankkeen tavoitteiden muuttamista junan jo liikkuessa ei yleensä kannata tehdä, mutta joskus on toisaalta perusteltua antaa aikataulun ja budjetin joustaa. Esimerkiksi rakennushankkeen ja ympäröivän kaupunkirakenteen rajapinnoissa on tehokasta tehdä ennakoivia parannuksia, kun resurssit ja pelivälineet ovat jo kentän reunalla.
Rakennuksiin kohdistuu lähitulevaisuudessa entistä kovempia rasituksia. Vääjäämättömästi etenevän ilmastonmuutoksen myötä on odotettavissa yhä enemmän märkiä syys- ja talvijaksoja, tuulisuuden lisääntymistä sekä muita sään ääri-ilmiöitä.
Tämän kasvavan sade- ja tuulirasituksen takia rakennusten ulkovaipan sadeveden pitävyydellä ja kuivumiskyvyllä on entistä suurempi merkitys. Rankat pistemäiset sadekuurot voivat aiheuttaa kaupunkitulvia, ja tukalat hellejaksot haastavat erityisesti asuntojen lämpökuormien hallinnan.
Rakennukselta vaaditaan tulevaisuudessa yhä virheettömästi toteutettuja lattiakaatoja ja hyvin suunniteltuja oleskelutiloja, mutta suuremman painoarvon saa jatkossa varmasti sisäolosuhteiden säilyminen miellyttävänä. Iso merkitys on myös ratkaisuilla, joilla rakennuksen ulkovaippa saadaan kestämään eri vuodenaikojen rasitukset.
Rakennetun ympäristön rooli on hiilineutraaliuden tukemisessa ja sen mahdollistajana täysin keskeinen. Muutoksia tarvitaan ennen kaikkea järjestelmätasolla. Digitalisaatio ja älykkyyden lisääminen olemassa olevaan infrastruktuuriin mahdollistaa energian käytön ja julkisten palvelujen sijoittumisen optimoinnin.
Uudisrakentamisessa tuotantoa täytyy kehittää entistä enemmän teollisen ja LEAN-rakentamisen suuntaan muun muassa vakiointia ja esivalmistusastetta lisäämällä sekä tahtituotannon periaatteita soveltamalla.
Rakennusten suunnittelussa pitää tavoitella vikasietoisia ja pitkän käyttöiän mahdollistavia ratkaisuja.
Vikasietoisuudella tarkoitetaan ratkaisuja, joissa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä ilmenevät vähäisimmät virheet ja puutteet eivät heti johda rakenteiden vaurioitumiseen. Näissä ratkaisuissa on pyrittävä yksinkertaisuuteen, jotta toteutuksen riskit pienenevät. Teknisten ratkaisujen ja materiaalien on oltava koettuja ja toimintavarmoja rakennuspaikan ilmasto-olosuhteissa. Lisäksi niiden kuivumiskyvyn täytyy olla hyvä ja huoltotarpeen mahdollisimman vähäinen.
Laadulla tarkoitetaan yleensä sitä, että tuotteen tai palvelun ominaisuudet vastaavat odotuksia. Teknisesti ja toiminnallisesti laadukas tuote soveltuu käyttötarkoitukseensa, sen toiminta on luotettavaa koko suunnitellun käyttöiän ajan ja käyttöiän päätyttyä sen korjaaminen tai uudelleen käyttö on mahdollista.
RIL on mukana omalta osaltaan mukana määrittelemässä hyvää rakentamistapaa muun muassa julkaisemalla ohjeita. Ne kertovat, miten tulevaisuuden laatua voidaan tehdä jo nyt.
Käy kuuntelemassa Finnbuildissa teemasta Rakennuslehden osastolla kumppaniseminaarissa esimerkiksi torstaina 6.10., jolloin seminaarin teemana on laatu.
Pekka Talaskivi
Tekninen johtaja, RIL ry
Kuva: Sami Perttilä / RIL ry