Kaupunkirakentamisen uudet muodot

Maailmalla on jo pitkään tiivistetty sekä täydennysrakennettu kaupunkeja ja sama trendi näkyy myös meillä Suomessa. Suomessa kaupungistuminen on jatkunut tasaisesti sotien jälkeen. MDI toteaa raportissaan ”Kaupunkirakentamisella virtaa talouskasvuun”, että suurimmat kaupungit saavat miljoona lisäasukasta vuoteen 2030 mennessä.

Kaupunkien kasvaessa tauotta ja kehittyvien teknologisten innovaatioiden myötä kaupunkirakentaminen löytää uusia muotoja jatkuvalla syötteellä.

Asuntojen tarve kasvaa kaupungeissa nopealla vauhdilla

Tarvetta tulee niin muuttoliikeiden, kuin väestönkasvun myötä. Ihmiset haluavat asua yhä parempien kulkuyhteyksien varrella, erinäisten toimintojen ja palveluiden läheisyydessä. Asuntojen tuotannon onkin ollut vaikea pysyä kiihtyvän tahdin perässä. Kaupungistuminen tuo omalta osaltaan talouskasvua, mutta tämä edellyttää erityisesti sellaisia hankkeita, jotka sijoittuvat hyvien raideyhteyksien ja asemien varteen. Tontit kannattaa kaavoittaa kasvukeskusten asemanseudun läheisyyteen. Valtion tuki on äärimmäisen tärkeää: kasvavien keskusten liikenneratkaisuihin investointi synnyttää asuntorakentamista ja on kannattavaa pidemmällä aikavälillä. MDI:n, Rakennusteollisuus RT:n, SAK:n, Rakennusliiton, Rakennustietosäätiön ja Hypo-pankin kanssa yhteistyössä koottu ”Kaupunkirakentamisella virtaa talouskasvuun”-raportti tuo hyvin esiin asemaseutujen hyödyntämisen tärkeyden. Raportin mukaan tarvitaan uudenlaista kaupunkipolitiikkaa, jonka ydin on liikenne- ja asuntopolitiikan paremmassa kytkennässä. Suomeen tarvitaan liikenteen pitkän aikavälin strateginen infrastruktuuriohjelma, jossa kaupunkiseutujen joukkoliikenneinvestoinnit ovat mukana. Kaupunkien tulisi hyville paikoille kaavoittamisen ohella myös panostaa liikenneratkaisuihin ja muuhun kunnallistekniikkaan, jotta tontit saadaan ajoissa asuntotuotannon käyttöön.

Merkittävimmän kaupunkirakentamisen potentiaalin muodostavat kasvukeskusten asemanseudut. Nämä ovat erinomaisella sijainnilla ja edistävät kaupunkivyöhykkeiden vahvistumista. Kaupunkirakentaminen on pitkäjänteistä työtä, sillä hankkeet kestävät valmisteluineen monia vuosia, ellei vuosikymmeniä. Asemanseutujen vahvistamisen haasteena on maanomistajuuden hajanaisuus, johon täytyisi saada selvyyttä jotta asemanseutujen täysi potentiaali voitaisiin hyödyntää.

Kasvukeskukset Suomessa

Kasvukeskuksella tarkoitetaan alueita, joiden väkiluku ja työpaikkojen määrä kasvavat. Ne ovat alueita, jonne organisaatiot, yritykset ja ihmiset sijoittavat toimintojansa. Merkittävimmät kasvukeskukset Suomessa ovat Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun seudut. Asutuksen ennustetaan keskittyvän näille seuduille yhä voimakkaammin. Noin neljäsosa Suomen väestöstä asuu Uudenmaan maakunnassa. Kasvukeskusten merkittävin alue sijoittu Etelä- ja Lounais-Suomeen. Ennustusten mukaan 60% suomalaisista vuonna 2030 asuu 90 minuutin etäisyyden päässä Turusta, Helsingistä tai Tampereesta.

Helsingin metropolialue on MDI:n raportin mukaan itse asiassa yksi nopeimmin kasvavista metropoleista Euroopassa. Pääkaupunkiseudulla kaupunkirakentaminen näkyy tällä hetkellä erityisesti esimerkiksi Pasilan, Kalastaman ja Länsimetron alueella. Uudenlaisesta kulttuurista kertoo myös asuinalueiden vahva brändäys. Itse rakennustöiden lisäksi alueiden houkuttelevuuteen käytetään paljon aikaa ja vaivaa.

Älykkäämpää kaupunkirakentamista

Kaupunkirakentaminen on innovatiivisempaa ja älykkäämpää, kuin koskaan aiemmin. Uudenlaiset elämisen muodot näkyvät kaikessa – taloyhtiöt alkavat tarjoamaan palveluita, kuten koiranulkoilutusta tai siivouspalveluita. Hyvällä kaupunkisuunnittelulla ja digitaalisilla palveluilla autetaan asukkaita hallitsemaan ajankäyttöään, tekemään entistä ekologisempia valintoja sekä helpottamaan liikkumista. Esimerkiksi Kalasatamassa jätteet menevät maanalaiseen putkistoon sekä sähköautoja testataan yhteiskäytössä. Kokeilussa on myös asukkaille yhteiset tilat, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi etätyöskentelyyn. Lisäksi sähkön ja veden säätelyä on helpotettu erinäisillä älyratkaisuilla. Älyä on hyödynnetty energian tuotannossa, jakelussa sekä kulutuksessa. Erilaisia hankkeita kokeillaan ja muokataan joustavasti sopivaksi, jotta kaikki osapuolet hyötyvät. Asukkaat saavat näin olla osa kehitystä, joka omalta osaltaan luo lisää yhteisöllisyyttä.

Mikäli sinua kiinnostaa kuulla lisää kaupunkirakentamisesta ja innovatiivisista ratkaisuista, FinnBuildin ohjelmassa on numero esimerkiksi Kalasataman Redi-hankkeesta ja Pasilan Triplasta. Tämän lisäksi ohjelmasta löytyy monipuolisia ja mielenkiintoisia puheenvuoroja kolmen teema-alueen ympäriltä. Tutustu tarkempaan ohjelmaan täältä.