Lut-yliopiston rakennus- ja yhdyskuntatekniikka vastaa globaaleihin haasteisiin
Yhteiskuntamme suuria haasteita ovat digitalisaatio, ilmastonmuutos ja kestävyystavoitteet. Tämän kaiken keskellä rakennuksilla ja infrastruktuurilla on suuri merkitys siihen, kuinka turvallinen ympäristö on ja sujuuko ihmisten arki.
LUT-yliopiston uusi rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimus ja koulutus alkaa pian Lahden kampuksella. Suomen- ja englanninkieliset kandidaattiohjelmat käynnistyvät syksyllä 2027 ja maisteriohjelmat syksyllä 2028.
“Uudet energiaratkaisut vaativat kapea-alaista erityisosaamista, mutta toisaalta energia- ja rakennusalan rajapintaan syntyy samalla koordinaatiotarpeita. Siksi aiomme kouluttaa sekä erityisosaajia että kokonaiskuvan ymmärtäjiä”, sanoo kehitysjohtaja Kirsi Taivalantti, joka johtaa LUTissa uuden tutkimus- ja koulutusalan perustamista.
Rakennukset varastoivat energiaa ja materiaaleja, joita kierrätetään uudelleen
Rakennukset ovat kuin yhteiskunnan peili: ne kertovat paljon siitä, miten energiaa kulloinkin tuotetaan, millä liikutaan ja miten yhteiskunnan toimivuus varmistetaan. Juuri nyt kiinteistöihin sovitellaan jo sähköautojen latausjärjestelmiä, mutta tulevaisuudessa rakennukset kätkevät sisäänsä laajempia energiavarastoja, jotka tuovat joustoa energiantuotannon vaihteleviin olosuhteisiin.
Rakennusmateriaaleilla on enemmän merkitystä kuin koskaan aiemmin. Rakennuksia tulisikin ajatella materiaalivarastoina, jotka ovat mahdollisimman laajasti käytettävissä uudelleen. Tähän liittyen on monta asiaa arvoketjussa vielä ratkaisematta.
Uutta liiketoimintaa palveluista ja rakentamisen rajapinnoista
Rakennetusta ympäristöstä saadaan valtavasti dataa, jonka pohjalta voidaan kehittää kokonaan uutta palveluliiketoimintaa.
“Suomesta on pitkään viety maailmalle mekaanisen puunjalostuksen tuotteita. Suurin kasvupotentiaali on kuitenkin digitaalisissa palveluissa ja älykkäissä tuotteissa, joita varten ei tarvitse investoida tehtaisiin”, LUTin energiajärjestelmien tiedekunnan dekaani Olli Pyrhönen kuvaa.
Rakennusala tarvitsee uusia liiketoimintamalleja myös siksi, ettei rakennusten arvo enää lähtökohtaisesti kasva ajan mittaan. Investoija joutuu punnitsemaan riskejä aivan uudella tavalla sekä uudis- että korjauskohteissa.
Ilmastonmuutos haastaa rakennusten ja infrastruktuurin turvallisuutta
Rakennusten ja infrastruktuurin turvallisuus on tärkeämpää kuin koskaan ennen.
“Meillä on entistä kovempia myrskyjä ja tulvia sekä toisaalta kuumuutta, kuivuutta ja eroosiota. Ilmasto pitäisi ottaa entistäkin paremmin huomioon, kun infraa ja rakennuksia suunnitellaan”, Pyrhönen mainitsee.
Turvallisuuden kannalta on myös aivan keskeistä, että yhteiskunnan järjestelmät – tietoliikenne mukaan lukien – toimivat hyvin yhteen. Yhteensovittamisen puute voi jo itsessään aiheuttaa yllättävän vaaratilanteen.
Turvallisuudessa onkin lopulta kyse aivan tavallisesta arjesta ja hyvän elämän edellytysten rakentamisesta.
“Hyväkuntoinen rakennettu ympäristö lisää tutkitusti turvallisuutta ja hyvinvointia, kun taas rakennusten ränsistyminen ja sotkuisuus ovat yhteydessä sosiaalisiin ongelmiin. Siksi myös elinympäristön kunnossapito on turvallisuuskysymys”, Taivalantti sanoo.
