Rakennusalan työmarkkinatilanne
Vaikka rakentamisen moottori edelleen yskii, varmaa on, että markkina elpyy ja kohta mennään taas. Suomessa tullaan rakentamaan ja korjaamaan uuden rakentamislain ja digivihreän kaksoissiirtymän tahdissa. Kokemusta ja perinteisen rakentamisen osaajia tarvitaan, mutta myös uudenlaista osaamista edellytetään. Rakennusala on erittäin säänneltyä, joten pätevyyksiä, sertifikaatteja ja lupia vaaditaan runsaasti. Myös entistä monimuotoisemman asiakaskunnan odotukset edellyttävät osaamisen päivitystä, mutta myös täysin uudenlaisen osaamisen omaksumista. Energiatehokkuusdirektiivin toteuttaminen käytännössä tuo mukanaan energiatehokkuus- ja kiertotalousosaamisen, kasvava digitaalisuus tekoälyn, IoT:n ja big datan hallinnan puhumattakaan yhä monitahoisempien projektien johtamisesta, palvelumuotoilusta sekä suunnitteluosaamisesta. Kouluttautuminen uuteen tehtävään kuten tuulivoimarakentamiseen, ilmalämpöpumppujen asentamiseen tai taloteknisiin älyjärjestelmiin voi tarjota monelle rakentajalle uuden polun urallaan. Vihreän siirtymän aikana työllisyyden odotetaankin kasvavan rakentamisen alalla.
Osaajia siis tarvitaan, mutta onko heitä tarpeeksi? Rakennusalan työllistämisvaikutus kaikkiaan on n. 550 000 henkilöä eli 20 % koko väestöstä. Katsottaessa Suomen väestörakennetta on ilmiselvää, että myös rakentamisen osalta meitä uhkaa osaajapula, ellemme siihen pikaisesti lähde reagoimaan. Rakentaminen on keskittynyt ja tulee keskittymään myös tulevaisuudessa yhä enemmän kasvukeskuksiin sekä yliopistokaupunkeihin. Tämä voimakas polarisoituminen ylläpitää osaltaan alalla rakenteellista työttömyyttä, sillä kaikki rakennusalan ammattilaiset eivät kasvukeskuksissa kykene tai halua asua. Etätyö ei vielä mahdollista rakentajan kotoa käsin työskentelyä, mutta asiantuntijatehtävissä ainakin osittainen etätyö saattaisi tuoda puuttuvia osaajia peliin. Myös naisten osuus rakennusalla on edelleen harmittavan pieni: naisia rakennusalalla työskentelevistä on keskimäärin vain 10 %. Kuitenkin korkeakoulutettujen naisten osuus teknisillä aloilla on pitkälti yli kaksinkertainen. Koulutamme myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ulkomailta opiskelemaan tulleita rakennusalan osaajia, joista vain alle puolet jäävät tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen. Alan vanhoillinen ja epätasa-arvoinen maine elää edelleen voimakkaana ja vaikuttaa osaltaan alalle hakeutumiseen. Turvallisen ja syrjimättömän työyhteisön varmistaminen sekä oikeudenmukainen johtaminen ovat varmin keino tämän maineen muuttamiseksi.
Uusia osaajia tulee houkutella rakennusalalle, mutta tarve on saada myös kokeneet osaajat jatkamaan työuriaan. Hiljaisen tiedon jakaminen onnistuu, kun eri ikäiset osaajat työskentelevät ja tapaavat yhdessä. Siksi verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää, niin omassa työyhteisössä kuin isossa mittakaavassa. Tähän FinnBuild antaa hienon mahdollisuuden. FinnBuild tarjoaa kohtaamisten lisäksi hienon kattauksen siitä, mitä alalla tapahtuu ja mitkä ovat päivänpolttavat teemat. Niin rakennuttajat, rakentajat, toimittajat, asiantuntijat kuin opiskelijat tulevat FinnBuildiin todentamaan kehitystä ja uusia innovaatioita, mutta myös oppimaan ja luomaan uusia kontakteja.
Kannattaa tulla katsomaan myös RIL ry:n ja Messukeskuksen kanssa järjestämäämme Span-puusiltakilpailua, jossa opiskelijat rakentavat 1,0 m vapaan jännevälin sillan annetuista tarvikkeista.
Nähdään siis FinnBuildissa!
Kirsi Mettälä, toimitusjohtaja, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry
